ÄIJÄ

Tässä on Grayling Landin uusi opas.

Suomenlapinkoira Äijä 

Äijä on kohta 16 viikkonen rauhallinen pentu. Tulevaisuudessa Äijä tulee kulkemaan minun matkassani kalastusreissuilla mukana niin talvella kuin kesälläkin.

Äijän kanssa ehdittiin muutaman kerran vielä käymään perhostelemassa. Ensimmäinen harri, joka nousi vedestä sai pikku pennnun kauhistumaan ja jouoksemaan turvaan. Hetken kuluttua haisteltiin ja maisteltiin jo tuota jännittävän mallista olentoa.

 Syönnin päälle tulikin väsy. Onhan se mukava köllötellä syysauringossa.

Ensijäillä pilkillä. Oli mukava juosta jäätäpitkin, kun ei ollut paksua lumikerrosta hidastamassa tahtia.

Perhepotretti Salmivaaran päältä.

Saana näkyy taustalla. Kohta täällä on sen verran lunta, että päästään harjoittelemaan moottorikelkkailua.

Kesä Könkämäenolla

Kesä on kääntynyt syksyyn ja syksy taittunut jo talveksi. Nyt takkatulen ääressä, kun ulkona on reilut parikymmentä pakkasta, on mukava muistella mennyttä kesää.

Päällimmäisenä kesästä jäi mieleen ihmeellinen lämpö. Kun vuosi kymmeniin ei ole tuommoista helleaaltoa ollut, jopa Könkämäenolla sai kunnon rusketus rajat.

Perhosteltua tuli tuolla joella reilut parikymmentä päivää yksin, yhdessä ja asiakkaitten kanssa.

Sateessa ja paahtavassa helteessä, vesi oli jopa niin lämmintä, että uskaltauduin uimaan. Minä, joka inhoan uimista kylmässä vedessä.

Välillä harreilla oli ihan älytön syönti ja joinain päivinä tuntui, että yhden harjuksen saaminen oli työ voitto.

Tämän kesän oma ennätys könkikseltä. Tosin jäi suurimmastani kolmesataa grammaa.

Tässäpä muutamia kuvia reippaista kalamiehistä, jotka uskaltautuivat minun matkaani. 

Pojat sai saaliiksi ahvenia ja harreja. 

Ollaan tällä kertaa jokiveneellä liikenteessä. 

Ehtii sitä käydä tutkimassa uusia pakkojakin. On tuo niin suunnaton joki, ettei kaikkia ottipaikkoja ole millään löydetty, vaikka se tienvarsijoki onkin.

 Ensin hurjastellaan koskessa, jonka jälkeen maistuu folio harri. Minun mielestäni yksi parhaimmasta murkinasta, mitä harjuksesta voi tehdä.

Tämä reissu oli erilainen. Käytiin laskemassa hurjempi koski alas yhdessä, ja sitten nämä tositoiminnan miehet jatkoivat matkaa kumivenellä omineen, sovittuun haku paikkaan. Päivä oli nätti ja taimenkin otti perhon.

 C&R

Kaikki näyttää niin hiljaiselta tyynenä iltana.



Herrasmies tyyliin. :)

Nämä perhomiehet ovat tulleet Englannista asti, viettivät ensin viikon tunturissa ja viimeisenä päivänä kävivät vielä Könkämäenolla kalassa.

Mieleenpainuva ryhmä Sveitsistä. Kävimme peräkkäisinä päivänä virtavesi paikoissa. Heidän intohimonsa kalastukseen oli unohtumaton.

He majoittuivat mukavasti Saivaaran mökissä ja kävimme päivämutkia kalassa. Nämä perhomiehet tulivat Itävällasta kalastamaan vain harjusta.

 Olipa meillä  Ladies Only reissukin. Mahtava yön yli reissu naisten kesken..Laskettiin koskea, ja  otetiin tuntumaa myös koskissa oleviin kiviin. Kalasteltiin, syötiin harria, otettiin rennosti ja majoituimme mukavasti. Lavvussa ja riippumatoissa. Ennen kaikkea nautittiin luonnosta.  Ensimmäinen naisten ryhmä kalassa, näitä saisi olla useampikin kesässä...

Kesä ja kausi lähenee loppuaan.

Ensi kesää jo haikaillen. On aika pistää vapa putkeen ja perhot rasiaan odottomaan. 

                                      Kiitos mukana olleille! Kireitä siimoja!


Nyt on aika virittää jo pilkkivavat iskuun....

Mörköjä etsimässä Harjusjärveltä

Kopteri kentällä, pientä jännitystä ilmassa, tavaraa on paljon mutta jälleen kerran kaikki saadaan mahtumaan kyytiin. Suur-harjusta kanssani lähtee kalastamaan Eki,Antti, Mika ja Toni.

Kohteeseen päästyämme, ”Harjusjärvelle”, pystytimme ensimmäisenä lavvut ja viritimme vavat, hörppäsimme pannukahvit. Ei muuta kun kahluuvermeet päälle ja siimat kireälle :)

Ensimmäisen kalan koukuttaa Mika, kaunis harjus.

Eikä Mikan harjus jäänyt reissun ainoaksi yli 50 cm . Kalastimme yhteensä 5 päivää, joista yhtenä päivänä kävimme päiväretken läheisellä joella. Aivan leiripaikan edestä saimme harjuksia erittäin hyvin yhteensä koko reissun aikana noin 85 yli 40 cm harjusta, joista 62 kpl oli yli 50 cm. Välillä tuntui, että tämähän käy aivan liian helpoksi, kun heitto ja kala tahtia nousi harjusta. Seitsemän näistä kaloista päätyi nälkästen kalastajien mahaan. Loput harjukset päästimme kasvamaan vielä hirmuisimmaksi. Muutama haukikin innostui perhoista. Selvästi tuon järven harjuksien mieli perhot olivat: pieni ruskea kuulapää, punanen liitsi ja kumijalka

Tonin ja Ekin mahti harjukset

 Reissun suurimman harjuksen nappasi Antti 58 cm mörkö.

Kelit vaihtelivat täysin ääripäistä toiseen: tuulista, räntäsadetta, hallaa, auringon paistetta ja hellettä. Meidän onneksi sääsket eivät olleet vielä heränneet, joten saimme nauttia rauhassa olostamme, ilman ”ystäviä”.

Jokipäivänä ei tullut mikään hurja saalis, lähinnä semmoinen paluu maanpinnalla päivä, muutama pieni harjus ja taimen sieltä saatiin koukutettua. Onneksi sää ei ollut kovinkaan helteinen vaan juuri sopiva retkipäiväksi. Maisemat olivat siellä kohdallaan. Ei niitä voinut kuin hämmästellä. Paikan kruunasi taivaalla kuninkaallisesti liitelevä kotka.

Jotenkin vaan se menee niin, että reissussa sitä syö paremmin kuin kotona. Herkuttelimme, Porokeitolla, savuharreilla ja foliokalalla sekä jälkkäriksi letuilla, muutamaankin otteeseen. Lettuja herkutellessani helteisenä päivänä eräälle letunpaistajalle tuli niin lämmin, että paitakin sai lähteä.

Iltaisin tulilla istuessa saimme nauraa vatsalihakset kipeiksi. Varsinkin kun Eki innostui kertomaan tarinoita.

Kaikki kiva loppuu aina liian äkkiä, niin kävi tällekkin reissulle.

Tavarat pakattu, mahtavia muistoja mielessä,uusia ennätyksiä mörkö harjuksista ja uusia niksejä ja kikkoja takataskussa. Ainahan sitä voi oppia jotain uutta.

Vielä lähtökahvit ja kopterin ääni kuuluikin jo.

Tahdon kiittää vielä kaikkia teitä, jotka olivat matkassa mukana.. :)

Mitäpä tässä lisämään, eiköhän klipissä selviä mikä oli tämän reissun fiilis!

-Emilia-