Siikaa ja Harria

Retkikuntaan kuuluu itseni lisäksi, Aki, Äijä ja vuodenkalamies Ari Savikko

Meidän tavoitteena oli pilkkiä suuria kaloja, joten tiedettiin jo etukäteen, että kappale määrät tulevat olemaan hillittyjä. Tämä ei todella tule olemaan mikään asiakasreissu.

Oma tavoitteeni oli saada kahden kilon siika ja yli puolentoista kilon harjus. Tavoitteethan olivat kovat mutta ihan realistiset näille vesille.

Ensimmäisen päivän kalalaji oli siika.

Koska työt pitää suorittaa ennen hupia niin ajoimme kiertoajelun Pitsusjärvelle viemään asiakkaita arkeille ja sieltä siikapaikalle. Olimme perillä puolen päivän jälkeen ja kairasimme heti useamman reiän ja aloimme nypyttämään morreja.

Aki pilkkii

Lisää nypytystä. 6  tuntia lisää nypytystä, yksi morrihauki ja yksi tärppi.  Suuren pohjasiian pilkkiminen ei ole heikkohermoisten hommaa. Koska niin uskomatonta kuin se onkin alle 1cm kokoisen morrin se isompikin siika ottaa.

Jarmo Mäklinin tekemiä morreja

Illalla tähystellessä näkyi yksi siika, joka pyörähti oman morrini ympärillä. Se antoi lisää luottamusta, että jaksaa vielä puolituntia nypyttää.

Ensimmäisen siian väsytti Aki se oli 1,7 kg ei ihan kahta kiloa. Seuraavaksi minä nostin hieman pienemmän siian jäälle ja heti perään Ari nosti kaksi siikaa. Tuli vielä muutamia. Sitten se iltasyönti loppui kun seinään. Empä tiedä parempaa lauantai-illan viihdettä kun pilkillä istuminen parhaassa seurassa.

Aki

Minä

Ari

Ilta alkoi jo hämärtää ja suuntasimme kohti Kilpisjärveä, katsomaan morrin hyppimistä tietokoneelta.

Meillä on gopro 5 ja tavoitteenahan on saada veden alaisia tärppejä kameralle. 

Se on haaste. Ja niin mahtava katsella jälkikäteen, koska tosiasiahan on se, että jäässä on reikä mistä pilkkijä katsoo alaspäin. Näkyvyys on aika rajallinen mitä sieltä veden alta havaitsee. joten kamerasta näkee eritavalla kalat. Myös ne jotka vain uivat ohi eivätkä kiinnitä huomiota morrin. Tai sen kalan, joka kiihdyttää kohti leechiä mutta pilkkijän liikkeestä hylkääkin sen.

Siellähän ne suuret siiat ui, kuten pitikin, vain muutama saatiin narrattua. 
(valitse  youtube videosta HD )

Seuraava aamu näyttäytyi yhtä kauniin aurinkoisena. Kamat rekeen ja menoksi.

Ari 

Mukavahan se on istua keväisessä tunturissa, kun aurinko paistaa.

Oltiin ajoisssa liikeenteessä.

 Keskellä päivää Arilla oli hyvä tärppi ja väsytys, sieltähän nousi komea reilu kilonen harri. AIVAN mahtavaa.

Kaunis harjus 1300g

Siinä sitten istuttiin ja kahvisteltiin iltaan asti. Päivän aikana oli kolme ison kalan karkuutusta. Tänä iltana sää ei ollut kirkas vaan pilvistyi, eikä se siikakaan oikeen syönyt. Ei muuta kuin kotiin nukkumaan ja hiomaan seuraavan päivän suunnitelmia.

Äijä ottaa rennosti

Maanantaina oli pyhitetty suur-harjuksen pyyntiin. Emme vain päässyt alkuperäisen suunnitelman mukaiseen paikkaan. Hätähän ei ollut suuri kun päätimme mennä vanhalle suur-harjus järvelle.

 Suuria harreja ei noussut jäälle, reilu kilonen oli suurin. Tapahtuma. Suuri monsteri nappasi Arin leecheen, joka veti siiman loppuun ja lopuksi suoristi koukunkin. Ehkä se oli se 12 kg jätti harri tai todennäköisesti herra hauki.

Ajoimme maisemareittiä kotia.

En ymmärrä niitä, jotka vuokraavat kelkan ja ajavat reitillä monta sataa kilometriä päivässä ja vielä nauttii siitä. Minulle mottorikelkka on kuten auto, säästän aikaa, että pääsen haluaamani paikkaan. Talvella se on kyllä oiva kulkuväline, kun pääsee perjaatteessa mihin vain.

Arin harri 

Tiistaina meillä oli tarkoitus mennä semmoiseen pilkkipaikkaan mistä voi saada hyviä harjus tärppejä kameralle. Sehän vain ei ole niin yksinkertaista. Kun kamera on vedessä ja siinä edessä pilkkii niin, aina jostain muusta reiästä nappaa. Toki myöhemmin näkee kuinka kalat uivat kauempana. Siinä on vain haastetta.

(valitse  youtube videosta HD )

 Muutama hyvä video kuitenkin saatiin ja kevättä kohti harjusten kuvaaminen helpottuu.

Aki (kuva: Ari Savikko)

Kuva: Ari Savikko

Tämän reissun viimeisenä paikkana oli mahtava paikka, josta samasta reiästä sain raudun sekä harjuksen.

Tilanne päällä (kuva: Ari Savikko)

Jäätä riittää

Melkeen meni läpi

Aki oli kairannut moottorikairan niin monta kertaa pohjaan etsiessään oikeaa veden syvyyttä, joten kairasin käsin nopeammin reiän jäähän, vaikkakin sitä jäätä oli reilusti yli kierteen verran. Kaura moottori jyrää!

Tällä kertaa tämän reissun haamurajat eivär rikkoutuneet, eihän se auta kuin käydä kalassa mitä enemmän morri, leeche tai perho on vedessä sitä suuremmalla todennäköisyydellä saa sen ison kalan. 

Kaikin puolin mukavat pilkkipäivät! Näiden herrojen kanssa nauttii. Jos en maailman parhaiden niin olen ainakin erittäin amattitaitoisten ja asiantuntevien kalastajien seurasssa!

Peace!

Kiitos seurasta!

Ps. Tässä vielä muuuuuutama pönötys kuva

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko